Loppuseminaari 18.2.2009 
Heimo-hyvinvointipiiri muokkasi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen liittäminen kiinteästi perusterveydenhuollon toimintaan, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallien uudistaminen, perusterveydenhuollon organisaatioiden keskittyminen viidestätoista neljään sekä ympäristöterveydenhuollon liittäminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Siinä keskeisimmät asiat, joita vuoden vaihteessa päättynyt Heimo-hyvinvointipiirihanke sai aikaan. Lisäksi tietojärjestelmät uudistettiin ja yhdenmukaistettiin, jotta potilaita voidaan hoitaa ja asiakkaita palvella yli kuntarajojen, ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämistä suunniteltiin ja selvitettiin palvelujen kustannusrakenteita ja tuotteistusta.


Seminaarin materiaali:


Päivi Rahkosen esitys, jossa kuvataan Heimo-hyvinvointipiirihanketta yleisesti TÄSSÄ
Raisa Valveen esitys Ennaltaehkäisystä ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä TÄSSÄ
Pentti Lammin esitys Prosesstyöstä TÄSSÄ
Päivi Hiltusen esitys Ohjausjärjestelmistä TÄSSÄ
Eeva Halmeen esitys Peruspalvelukeskus Oivasta TÄSSÄ
Sirkka-Liisa Pylvään esitys PHSOTEY:n peruspalvelukeskuksesta TÄSSÄ
Pentti Lammin esitys PHSOTEY:n ympäristöterveyskeskuksesta TÄSSÄ
Ulkoisen arvioinnin raportti PWC TÄSSÄ
Sisäisen arvioinnin tuloksena syntynyt Heimotarina lyhyesti TÄSSÄ
pitemmästi TÄSSÄ

Heimo-hyvinvointipiirin päätösseminaarissa 18.2. esiteltiin kuntapäättäjille hankkeen keskeisiä tuloksia eli mikä todella muuttui, mikä jäi kesken tai toteutumatta ja miten jatkosta huolehditaan.

Heimo-hyvinvointipiirihanke muutti Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiokarttaa. Vuoden 2007 alussa kahdeksan alueen kuntaa siirsi sosiaali- ja perusterveydenhuoltonsa tuottamisen uudelle Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymälle, joka tuottaa myös erikoissairaanhoidon palvelut koko maakunnalle sekä ympäristöterveydenhuollon palvelut 11 kunnalle. Viisi läntisen alueen kuntaa perusti Hollolan kunnan organisaatioon Peruspalvelukeskus Oivan huolehtimaan sosiaali- ja perusterveydenhuollostaan. Organisoitumisen myötä kuntien omistajaohjaus muuttui. Kunnat ovat kehittäneet uudenlaista omistusohjausmallia ja tilaajien ja tuottajien välillä tehdystä järjestämissuunnitelmasta tuli keskeinen työtä viitoittava asiakirja.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen eli sairauksien ennaltaehkäiseminen sai hankkeen aikana enemmän merkitystä perusterveydenhuollon toimintamalleissa. Ennaltaehkäisyn toimintamalli paitsi ohjaa ihmisiä muuttamaan tapojaan esimerkiksi ryhmäohjauksessa myös seuraa toimenpiteiden tuloksia. Tämä toiminta nähdään merkittäväksi tekijäksi, kun pyritään vaikuttamaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Ennaltaehkäisyn kehittäminen on varmistettu kuntien yhteisellä jatkohankkeella.

Heimo-hyvinvointipiirin prosessityö eli sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallien uudistamisen tavoite oli varautua tulevaisuuden haasteisiin voimavarojen ohjauksella ja tehostamisella. Potilas- ja asiakasryhmien palveluketjuja uudistamalla parannettiin niiden sujuvuutta ja tehokkuutta. Prosessityöhön osallistui satoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia niin julkisen puolen organisaatioista kuin yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Työn tuloksena syntyi edelleen toimivia moniammatillisia verkostoja ja yhteistyötä, joka edesauttaa jatkossa uusien toimintamallien käyttöönottoa. Uudistettujen toimintamallien käyttöönottoa ja jalkautusta jatketaan linjaorganisaatioissa muun muassa EU-rahoituksen turvin. Uudistetut toimintamallit edistävät palvelujen käyttäjien eli kuntalaisten yhdenvertaisuutta.

Heimo-hyvinvointipiirihankkeen keskeiset tulokset liittyvät Päijät-Hämeen alueen sosiaali- ja terveystoimen toimijakentän virtaviivaistamiseen sekä alueellisen yhteistyön lisäämiseen, todetaan hankkeesta tehdyissä arvioinneissa. Asetettuja ja odotettuja tavoitteita ei rakenteiden osalta täysin saavutettu. Silti hankkeen toimenpiteet tukevat tavoitteiden saavuttamista nykytilanteessa sekä tulevaisuudessa. Tämä edellyttää tosin tiiviimpää maakunnallista yhteistä tahtotilaa ja visiota.
Arviointiraporteissa kehotetaan tulevissa suurissa kehityshankkeissa keskittymään muun muassa parempaan hankesuunnitteluun, muutoshallinnan tehostamiseen, valmennukseen toimintamallien käyttöönotossa ja roolijaon selkiyttämiseen.

Ennaltaehkäisyn tulokset näkyvät jo

Systemaattinen elintapaohjaus on alkanut Heimo-hyvinvointipiirin osahanke Hyveen jalkauttamana päijäthämäläisissä kunnissa vuoden 2008 alusta. Nyt konkreettisia tuloksia on jo saatu!
Elintapaohjausprosessia jalkautetaan tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien ehkäisyssä. Prosessiin kuuluu riskihenkilön tunnistus (T2D-riskitestillä), elintapaohjauksen toteutus (Ikihyvä- mallin mukaisissa ryhmissä) ja seuranta ja arviointi (sovittu kirjaamiskäytäntö). Prosessin mukainen systemaattinen ja yhteisesti sovittu kirjaaminen on aloitettu ensimmäisissä kunnissa (Orimattilan seutu, Nastola, Iitti, Hollolan seutu) vuoden alussa. 30.9.2008 saatujen raporttien pohjalta voidaan todeta, että jos kirjataan sovitusti yhteisten ohjeiden mukaisesti, ennaltaehkäisevä työ saadaan näkyväksi. Suunnitellun elintapaohjausprosessin toteuttaminen on käytännössä mahdollista, kun työntekijät ovat motivoituneita ja sitoutuvat toimimaan yhteisesti sovitulla tavalla.

Nastolassa, Iitissä ja Orimattilan seudulla kirjattiin 270 tehtyä T2D riskitestiä, joista 44 %:lle kertyi riskipisteitä 15 tai enemmän. Nämä riskihenkilöt ohjattiin prosessin mukaisesti elintaparyhmiin.
Sysmän ja Hartolan alueella riskihenkilöiden tunnistamisesta on sovittu, mutta työ on väestöpohjan pienuuden takia vasta pääsemässä vauhtiin.

Oiva-kunnissa riskihenkilöiden tunnistamisesta on sovittu ja se on aloitettu. Sähköisen sairaskertomuksen päivityksen ja muutosten vuoksi syksyn raporttia ei ole saatu vielä valmiiksi. Edellisen kevään raportissa
näkyy Hollolan seudulla jo 58 kirjattua riskitestin täyttöä. Näistä noin puolet paljastui korkean riskin asiakkaiksi.
Asikkalassa on tehty riskitestejä sovitusti, mutta tulossa olevan sähköisen sairaskertomuksen muutoksen vuoksi tilastoinneista on luovuttu. Tilastointi aloitetaan ensi vuoden alusta.
Padasjoella riskihenkilöiden tunnistus on myös alkanut ja siellä kirjaamista käynnistellään.

Heinolassa riskihenkilöiden tunnistamisesta vastaa terveysneuvonnan yksikkö. Ohjeiden mukaiseen systemaattiseen kirjaamiseen on päästy syyskuun alussa. Ensimmäistä raporttia on suunniteltu otettavaksi joko vuoden 2008 lopussa
tai alkuvuonna 2009.
Lahdessa systemaattista kirjaamista on käynnistelty 1.10. lähtien.

Prosessin mukaista riskihenkilöiden tunnistamista voidaan tehdä systemaattisesti vasta kun ryhmäohjauksen toimiminen on varmistettu.. Ryhmäohjaus vaatii toteutuakseen koulutetun ja motivoituneen ryhmänohjaajan, jonka työnkuvaan kuuluu aikuisväestön terveyden edistäminen ja valtimotautien ehkäisy. Erityisen tärkeää on yhteisesti sopia, mille vastuualueelle aikuisväestön valtimotautien ja T2D:n ennaltaehkäisy kuuluu.

 

  PHSOTEYOIVA  Heinola LahtiYhteensä 
Ryhmäohjaajia  5 7 3 10 25
 Elintaparyhmiä 8 5 2 10 25
 Ryhmäläisiä 66 32 15 74 187
 Serantaryhmiä 1    1

Aktiivisia ryhmänohjaajia on toiminut Päijät-Hämeessä yhteensä 25 ja kuusi kertaa kokoontuneita elintaparyhmiä on pidetty 25. Lahden kymmenestä ryhmästä kaksi on ollut jalkautetun elintapaohjausprosessin mukaisia. Ryhmiin on osallistunut yhteensä noin 190 henkilöä.

Tuloksia jo nähtävillä

Alustavia vaikuttavuustuloksia on kahdesta Iitin ja Orimattilan elintapaohjausryhmästä
Noin kuusi kuukautta kestäneen elintapaohjauksen aikana ryhmäläisten paino on laskenut keskimäärin
2-5,5 %, systolinen verenpaine on laskenut 14-25 mmHg ja vyötärönympärys on pienentynyt 1-3,4cm. Pysyessään näillä muutoksilla on huomattava tyypin 2 diabetesta siirtävä tai ehkäisevä vaikutus.

Lisätietoja

Lisätietoja antaa Hyve-hankkeen ydinryhmä

Risto Kuronen, risto.kuronen@phsotey.fi
Anna Päätalo, anna.paatalo@helsinki.fi
Sari Hokkanen, sari.hokkanen@phsotey.fi
Raisa Valve, raisa.valve@helsinki.fi

  

Hanketyön loppusuora

Hankkeena Heimo-hyvinvointipiiri on saanut hankkeelle jatkoaikaa ja viimeinen maksatus on tehtävä joulukuussa. Hankkeessa tehty kehittämistyö jatkuu sen jälkeenkin.  Tähän saakka aikaansaadusta voi lukea tilannekatsauksen klikkaamalla TÄSTÄ