PALVELULINJAT VARMISTAVAT KUNTALAISILLE SUJUVAT PALVELUT
Heimo-hyvinvointipiirin tärkeimpiä tavoitteita on varmistaa kuntalaisille sujuvat palvelut yli kunta- ja organisaatiorajojen. Heimo-hyvinvointipiirihankkeessa kehitetään parhaillaan väestön tarpeisiin pohjautuvia palvelulinjoja ja prosesseja. Kehittämistyöstä vastaava Hoito-, palvelu- ja toimintaprosessien uudistamisen osahanke esitteli prosessiajattelua ja juuri nimettyjä palvelulinjojen vastuuhenkilöitä Prosessit tutuksi -tilaisuudessa 22. toukokuuta.
Yleistä osahankkeesta: Pentti Lampi
Heimo-hyvinvointipiirissä valittu tilaaja- tuottaja -toimintatapa erottaa selvästi palvelujen tilaamisen, joka on kuntien vastuulla, ja palvelujen tuottamisen toisistaan. Palveluja tuottaa tällä hetkellä neljä organisaatiota (Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Liikelaitos Oiva sekä Lahden ja Heinolan kaupunkien tuottajayksiköt) sekä lukuisa määrä muita palvelujen tuottajia yksityiseltä sekä kolmannelta sektorilta.
Nyt kehitettävien palvelulinjojen tarkoitus on määritellä, kuinka palvelut asiakkaille ja potilaille tehdään. Palvelulinjoilla tilaaminen ja tuottaminen kohtaavat konkreettisesti. Haasteellisinta on tehdä palvelut sujuviksi niin, että asiakas tai potilas kulkee sujuvasti eteenpäin riippumatta onko palvelun tuottaja julkinen, yksityinen vai kolmas sektori.
Seppo Tuomolan esitys aiheesta
Toiminnan ja osaamisen johtaminen erotettava toisistaan
Prosessiajattelun ja -johtamisen ammattilainen Hannu Vierimaa korosti, että prosessia on johdettava nimenomaan potilaan ja asiakkaan näkökulmasta. Se tarkoittaa, että organisaatiot, jotka vastaavat ihmisten hallinnollisesta ohjauksesta, keskittyvät varmistamaan, että resurssit, muun muassa kaikki tarvittava osaaminen ovat kunnossa. Palvelulinjojen vetäjien vastuulla on varsinaisen työn johtaminen. Tämä tarkoittaa että asiakkaalle varmistetaan sujuva palvelu organisaatiorajojen yli. Käytännössä se vähentäisi asiakkaiden ja potilaiden odottelua erilaisten hoito- ja tutkimustoimenpiteiden välillä. Tätä kutsutaan läpimenoajaksi. Perinteisesti valtaosa läpimenoajasta on kulunut seuraavaan käsittelyvaiheeseen pääsyä odotellessa, itse työ vie kokonaisajasta vain murto-osan. Sama ilmiö on tuttu myös teollisuudessa.
Vierimaa korosti useaan kertaan, että tämä prosessiajattelun ja -johtamisen perusajatus on todistettu toimivaksi niin teollisuudessa kuin niissä julkisten palveluiden kehittämishankkeissa, jotka ovat ennakkoluulottomasti toimintamallin ottaneet käyttöön.
Hannu Vierimaan esitys prosesseista:
Palvelulinjojen vastuuhenkilöt aloittavat kesäkuun alussa
Palvelulinjojen kehittämisessä ovat merkittävässä asemassa kesäkuun alussa oman toimensa ohella aloittavat vastuuhenkilöt. Palvelulinjan vastuuhenkilön keskeisenä tehtävänä on palvelulinjan palvelukokonaisuuksien ja prosessien suunnittelu ja kehittäminen yhdessä palvelua tuottavien yksiköiden kanssa. He kokoavat piirin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia työryhmiin, jotka ryhtyvät osahankkeen työntekijöiden avustamana kuvaamaan ja kehittämään hoito- palvelu- ja toimintaprosesseja. Palvelulinjojen vastuuhenkilöiden esimies on palvelujohtaja Pentti Lampi.
Mari Sisson esittely työryhmistä ja piloteista:
Palvelulinjojen vetäjät esittäytyvät
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisestä vastaa lastentautien ylilääkäri Pentti Lautala. Viimeiset kuusi vuotta hän on toiminut lastentautien ylilääkärinä Päijät-Hämeessä ja sitä ennen lastenlääkärinä Etelä-Karjalassa ja Oulussa. Hän on toiminut myös lastentautien dosenttina. Hän kuten kollegansa muissakin keskussairaaloista on todennut, että monet sairaalaan tulevien lasten oireista ovat kasvu- tai elinympäristöpohjaisia. Hoitoon tarvitaan mukaan sosiaalialan osaamista, mutta lääkärit ja hoitajat eivät tunne kunnissa sitä työtä tekeviä henkilöitä. Muun muassa tämän asian korjaamista hän odottaa palvelulinjansa kehittämisessä.
Aikuisten terveyden- ja sairaudenhoitopalveluista vastaa Oivan sairaalapalveluiden päällikkö Tuula-Anneli Siren. Hänellä on 25 vuoden kokemus hoitotyöstä ja hän on opiskellut lisäksi hallintotieteitä ja johtamisen kehittämistä. Viime vuosina hän on kiinnostunut yhä enemmän uudenlaisista toimintamalleista terveyden- ja sairaanhoidossa. Siren muistuttaa, että jokainen hoitotyön tekijä joutuu pian omalla kohdallaan miettimään, kuinka työssä pitää muuttua.
Sirenin esitys aiheesta
Vanhusten palveluista vastaa terveydenhuollon maisteri Tarja Rautsiala. Hän on aiemmin toiminut johtavana hoitajana Iitissä, sosiaali- ja terveydenhuollon opettajana sekä vanhustenpalvelujen kehittäjänä. Rautsiala haluaa sitoa kolmannen sektorin vahvasti mukaan kehittämistyöhön. Hän pitää suurimpana haasteena palvelulinjojen toimeenpanoa ja työntekijöiden sitoutumista uudenlaiseen tekemiseen. Se vaatii myös muiden työn sisällön tuntemista, Rautsiala toteaa.
Päihde- ja mielenterveyspalelulinja kehittämisestä vastaa psykiatrian ylilääkäri Juhani Ojanen. Lääkärityön lisäksi Ojanen on ollut myös valtionhallinnon palveluksessa. Hän näkee oman palvelulinjansa suurimpana haasteena avohoidon resurssien vähäisyyden. Tehtävässään hän haluaa optimoida resurssien käyttämisen siten, että mielenterveyspalvelujen porrastamisen siten ettei ainoa osoite potilaille ole psykiatrinen poliklinikka. Hän haluaa selvittää perusterveydenhuollon roolia. Prosessien toimivuuden takaamiseksi asioita on vietävä vahvasti perustasolle saakka ja mieluiten vahvalla pedagogisella otteella. Muutos on jatkuvaa, Ojanen muistuttaa.
Vammaisten ja eritysryhmien palveluista vastaa Oivan sosiaalipalvelujen johtaja Harri Koivu. Hänellä on pitkä kokemus sosiaalityöntekijänä, ennen Oivaa hän toimi Padasjoella. Koivu kantaa huolta yhteiskunnan pahnanpohjimmaisten palveluista. Hän toivoo kaikkia alueen toimijoita mukaan tuomaan näkökulman omista lähtökohdistaan. Haasteellisena mutta merkittävänä asiana hän pitää myös palvelulinjojen ja linjajohtajien välistä suhdetta ja työnjakoa.
Ympäristöterveyspalveluissa eläinlääkintähuollon osuutta palvelulinjassa kehittää eläinlääkintäjohtaja Markku Kärkkäinen ja terveydensuojelua terveydensuojelupäällikkö Heli Lehtoniemi. Molempien osa-alueiden haasteena on saada useiden eri toimipisteiden toiminta yhdeksi kokonaisuudeksi.