HEIMO-HANKE LOPPUU - TYÖ UUSIEN TOIMINTAMALLIEN VAKIINNUTTAMISEKSI JATKUU
25.11.2008 Jouni Mutasen blogikirjoitus
Alueellamme on tehty laajaa kehittämistyötä muutaman viime vuoden ajan Heimo-hyvinvointipiirihankkeen nimellä. Kehittämistyö on liittynyt kiinteästi Päijät-Hämeen palvelurakenteiden muutoksiin, joista päätettiin vuonna 2006 ja jotka tulivat voimaan vuoden 2007 alusta lukien.
Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden edellyttämistä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden rakenteiden uudistamisesta käytiin Päijät-Hämeessä laaja keskustelu. Esillä oli myös koko maakunnan kattavan sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen. Tästä ratkaisusta ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen.
Lahden ja Heinolan kaupungit pitivät parhaana ratkaisuna sitä, että ne järjestävät itse perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut.
Kahdeksan kuntaa, joiden asukasluku on noin 50 000 asukasta, siirsi perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen entiselle sairaanhoitopiirille, jonka nimi muutettiin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymäksi.
Hollola ja neljä muuta kuntaa - väestöpohja on noin 40 000 asukasta - päättivät järjestää yhteistyössä vastaavat palvelut. Palvelut tuottaa Liikelaitos Oiva, joka toimii vastuukuntana olevan Hollolan organisaation osana.
Vaikka ratkaisut poikkeavat alkuperäisestä tavoitteesta, palvelurakenteiden muutos on valtakunnallisestikin merkittävä. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain - ns. Paras-puitelain - väestöpohjavaatimukset ovat täyttyneet Päijät-Hämeessä jo vuoden 2007 alusta lukien. Noin 210 000 asukkaan alueella on neljä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjää. Tämä antaa hyvät edellytykset palveluiden järjestämiseen ja myös alueelliseen yhteistyöhön.
Palvelurakenteiden uudistamisen tueksi suunniteltiin alusta lähtien laajaa kehittämistoimintaa. Tavoitteena oli varmistaa se, että rakenteiden muuttamisen ohella muutetaan käytännön toimintaa: panostetaan terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, poistetaan päällekkäisyyksiä, tehostetaan palvelu- ja toimintaprosesseja ja muutetaan käytännön toimintatapoja. Tätä kehittämistyötä on tehty Heimo-hyvinvointipiirihankkeen avulla.
Alun perin Heimo-hankkeen piti loppua jo 30.9.2008. Hankkeelle saatiin kuitenkin lyhyt jatkoaika ja työ päättyy vuoden 2008 lopussa.
Heimo-projektissa on ollut useita tärkeitä alahankkeita. Kaikkein keskeisimpiä hankkeita ovat kuitenkin olleet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä palveluprosessien kehittäminen. Näissä kahdessa kehittämishankkeessa tehty työ ollut niin merkittävää, että Päijät-Häme on ollut ennaltaehkäisevän terveydenhuollon mallien ja palveluprosessien kehittäjänä kiistatta valtakunnallinen edelläkävijä. Tärkeää kehittämistyötä on tehty lisäksi ensihoidon ja sairaankuljetuksen maakunnallisia malleja selvitettäessä.
Heimo-hyvinvointipiirihankkeen kehittämistyöhön on osallistunut satoja työntekijöitä Lahden kaupungista, Heinolan kaupungista, Liikelaitos Oivasta sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä. Pelkästään prosessihankkeen työryhmiin on kuulunut yli 250 henkeä. Työtä on tehty ahkerasti ja innokkaasti. Työryhmien jäsenet ja projektin vastuuhenkilöt ansaitsevat suuret kiitokset työpanoksestaan. Olen vakuuttunut työn kantavan myös siinä mielessä, että eri organisaatioihin kuuluvat ihmiset ovat tutustuneet toisiinsa, minkä vuoksi luonteva yhteistyö on jatkossa aikaisempaa helpompaa.
Vaihe, jossa sosiaali- ja terveyspiirihanketta suunniteltiin ja siitä päätettiin, johti aikanaan voimakkaisiin mielipide-eroihin ja ristiriitoihin. Ehkä kaikkein onnettominta oli se, että kova kädenvääntö ei kohdistunut vain asioihin, vaan aiheutti sellaisia henkilöristiriitoja, jotka vaikeuttavat yhteistyötä vielä tänä päivänäkin.
Sosiaali- ja terveyspiirin laajuutta koskevat ristiriidat ovat heijastuneet myös Heimo-hyvinvointipiirihankkeeseen. Etenkin Lahden ja Heinolan johtohenkilöt ovat arvostelleet hanketta siitä, että kaupunkeihin yritetään tuoda sellaisia toimintamalleja, jotka he kokevat vieraiksi.
Työhön osallistuneiden käytännön työntekijöiden työ on sujunut pääsääntöisesti hyvässä yhteisymmärryksessä. Toki hekin ovat ihmetelleet sitä ajoittain kitkeräsävyistä keskustelua, jota heidän omien organisaatioidensa esimiehet ovat käyneet hankkeen tiimoilta.
Nyt varsinainen kehittämishanke on siis päättymässä. Koko syksyn ajan on suunniteltu sitä, miten Heimo-hankkeen tuloksia voidaan vakiinnuttaa osaksi eri organisaatioiden perustyötä.
Toisen kehittämistyön kärkihankkeen, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon jatkotyöstä on sovittu hyvässä yhteisymmärryksessä kaikkien toimijoiden kesken. Lahden ja Heinolan kaupungit, Liikelaitos Oiva ja sosiaali- ja terveysyhtymä osallistuvat terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistyön toteuttamiseen. Tarvittavat henkilöstövoimavarat sijoitetaan sosiaali- ja terveysyhtymän peruspalvelukeskukseen. Työn selkeänä painopisteenä on se, että uudet toimintamallit vakiinnutetaan osaksi perustason arkista työtä. Jatkotyötä varten on haettu EU-rahoitusta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistettujen palveluprosessien vakiinnuttamistyöstä sopiminen on ollut selvästi vaikeampaa. Eri toimijoiden välisissä neuvotteluissa päädyttiin lopulta siihen, että sosiaali- ja terveysyhtymän peruspalvelukeskus ja muut tulosryhmät, Liikelaitos Oiva ja Heinolan kaupunki ovat valmiita kiinteään yhteistyöhön uudistettujen prosessien vakiinnuttamiseen. Nämä toimijat ovat myös hakeneet ulkopuolista rahoitusta jatkotyötä varten EU-varoista.
Lahdenkin puolelta on luvattu, että kaupungin sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijat käyvät huolellisesti läpi uudistettuja prosesseja koskevan aineiston ja harkitsevat sen jälkeen jatkotoimenpiteitä.
Rehellisesti on myönnettävä, että sosiaali- ja terveyspiirihankkeen tiimellyksessä syntyneet erimielisyydet ovat monin tavoin läsnä vielä tämänkin päivän keskustelussa. Kun Heimo-hyvinvointipiirihanke on jo päättymässä, olisi korkea aika suunnata katseet tulevaisuuteen. Kaikkein tärkeintä on muistaa perustehtävämme: hyvien ja laadukkaiden palveluiden tuottaminen asiakaslähtöisesti ja voimavarat tehokkaasti käyttäen. Menneiden kaivelu ja syyllisten etsiminen eivät auta meitä tässä.
Viimeistään lähivuosien taloudellisesta ympäristöstä ja väestön ikääntymisestä nousevien haasteiden pitää herättää meidät näkemään, että haasteet ovat niin suuria, että niihin voidaan vastata vain erittäin hyvällä yhteistyöllä.
Jouni Mutanen
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin järjestämissuunnitelma 2008-2009
Valtuustokauden 2005-2008 viimeistä ja uuden valtuustokauden ensimmäistä vuotta 2009 koskeva järjestämissuunnitelma perustuu kuntien (Lahti, Heinola, Oiva ja PHsotey:n peruspalvelukeskus) peruspalvelukeskusten suunnitelmiin. Järjestämissuunnitelma on laadittu ensimmäistä kertaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä.
Lue koko järjestämissuunnitelma
Järjestämissuunnitelman tietopohjana käytetyt tilastot TÄSTÄ
Ulkoisen arvioinnin raportti
KLIKKAA TÄSTÄ RAPORTTIIN
Johtoryhmän KOMMENTIT raportista
PricewaterhouseCoopersin tekemässä selvityksessä arvioitiin hankkeen tavoitetta, valmisteluprosessia sekä tuloksia hallinto- ja ohjausmallin ja palvelujen kehittämistoimen osalta. Arviointia varten haastateltiin hankkeen avainhenkilöitä ja yhteistyötahoja. Sähköisen kyselyn kautta selvitettiin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän sekä Oivan henkilökunnan työntekijöiden mielipiteitä. Lahden ja Heinolan sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä sähköiseen kyselyyn osallistui hankkeen työryhmissä työskennelleitä henkilöitä. Arvioinnissa käytettiin hyväksi myös hankkeessa syntyneitä dokumentteja.
Arviointi keskittyy hankkeen elinkaaren aikana saavutettuihin tuloksiin. Suuri osa hankkeen myötä käynnistetyistä kehittämistoimenpiteistä jatkuu edelleen tavalla tai toisella. Alunperin hankkeen oli tarkoitus päättyä syyskuun 2008 lopussa, mutta se on saanut jatkoaikaa vuoden loppuun saakka. Arviointiraportti toteaa, että suuri osa tuloksista realisoituu ja on mitattavissa vasta myöhemmin tulevaisuudessa, mikäli kehitystyötä jatketaan.
Tavoitteena ollut palvelujen järjestäminen maakunnallisena yhteistyönä ei ole toteutunut suunnitelmien mukaisesti vaikkakin merkittäviä edistysaskeleita ja ratkaisuja tiettyjen yksittäisten palvelukokonaisuuksien osalta on pystytty tekemään.
Hanke ei onnistunut yhdistämään alueen perus- ja erikoissairaanhoitoa yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Kahden keskeisen kunnan, Lahden ja Heinolan perusterveydenhuolto jäi yhteisten organisaatiorakenteiden ulkopuolelle.
Sen sijaan palvelujen toteuttaminen lähellä ihmisiä on toteutunut. Rakenteellisista uudistuksista johtuva toimintatapojen yhtenäistäminen on edistänyt Päijät-Hämeen asukkaiden tasa-arvoisuutta tarjottavien sosiaali- ja terveyspalvelujen suhteen.
Menestyksekkäin hankkeelle asetetuista tavoitteista oli terveyden ja hyvinvoinnin toimenpiteiden edistäminen vaikkakaan sen osalta ei toistaiseksi ole saatu luotua alueellista toimintamallia, mikä varmistaisi kehitystyön jatkumisen hankerahoituksen päätyttyä.
Hankkeen laajuus ja tiukka aikataulu ovat vaikeuttaneet hankkeen hallinnointia, ohjausta sekä johtamista. Henkilöstön osallistuminen hankkeen valmisteluprosessiin on ollut heikkoa. Tiedottaminen ei resursoinnista huolimatta tavoittanut ihmisiä. Tiedottamisen haasteena oli myös alueen toimijoiden vaihteleva sitoutuminen hankkeen toteutukseen.
Hankkeen myötä käyttöön otettu tilaaja-tuottaja-malli luo edellytykset toimivalle strategiselle ja operatiiviselle päätöksenteolle, mutta toimintamalli vaatii roolien selkiyttämistä ja eri tahojen valmennusta ja koulutusta uusissa rooleissa toimimiseen.
Palvelujen kehittämisessä keskeiset kriittiset tekijät on otettu huomioon, mutta hankkeen laajuudesta, muutosnopeudesta sekä useiden palvelujen kehittämistoimenpiteiden keskeneräisyydestä johtuen tiettyjen kriteereiden huomioiminen on kuitenkin jäänyt heikommalle huomiolle. Tuottavuuden parantaminen on pyritty ottamaan huomioon kehittämistoiminnassa, mutta tuottavuustavoitteet eivät ole toteutuneet.
Käynnistetyt palvelujen kehittämistoimet ovat sen suuntaisia, että niiden voidaan katsoa edistävän laadukkaiden ja asiakaslähtöisten palvelujen turvaamista väestölle tulevaisuuden haasteet huomioiden. Palvelujen kehittämistoimenpiteet ovat kuitenkin suurelta osin jalkauttamatta, joten niiden tuottamia tuloksia ja vaikutuksia ei voida tässä vaiheessa arvioida.
Hankkeen keskeiset tulokset liittyvät Päijät-Hämeen alueen sosiaali- ja terveystoimen toimijakentän virtaviivaistamiseen sekä alueellisen yhteistyön lisäämiseen. Asetettuja ja odotettuja tavoitteita ei rakenteiden osalta kuitenkaan saavutettu.
Vaikka hankkeen keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa esiintyy puutteita, ovat hankkeen sisältämät toimenpiteet sen suuntaisia, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista nykytilanteessa sekä tulevaisuudessa. Vaarana kuitenkin on, että ellei hankkeen käynnistämille - suurelta osin vielä keskeneräisille toimenpiteille - löydy jatkorahoitusta sekä tiiviimpää maakunnallista yhteistä tahtotilaa ja visiota, tavoiteltuja päämääriä ei tulla saavuttamaan.
Arviointiraportti esittää myös suosituksia tuleviin laajoihin kehittämishankkeisiin. Niissä kehotetaan keskittymään muun muassa parempaan hankesuunnitteluun, muutoshallinnan tehostamiseen, valmennukseen toimintamallien käyttöönotossa ja roolijaon selkiyttämiseen.
Lisätietoja:
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä: Kirsti Heikkilä, , p. 0447195219, sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@phsotey.fi
Pentti Lampi, p. 044 440 6550, sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@phsotey.fi
PricewaterhouseCoopers Oy,
Henrik Pekkala, p. 040 5355 638, sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@fi.pwc.com
Mikko Wennberg, p. 050-1261 sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@fi.pwc.com
Johtoryhmä kommentoi
Heimo-hyvinvointipiirin johtoryhmä käsitteli PricewaterhouseCoopersin ulkoisen arvioinnin raporttia kokouksessaan 23.9.
Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta kommentoi, että aikaan on saatu paljon, mutta neljän toimijan voimin toteutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut on vain hyvä välivaihe.
Jatkossa on kuitenkin tähänastista paremmin huolehdittava peruskuntavetoisuudesta ja yhteisestä tahdosta, jotta hyvin alkanut kehitystyö jatkuu. Myllyvirta korosti erityisesti prosessien kehittämistyön merkitystä.
- Siinä aikaan saadut tulokset voidaan hyödyntää riippumatta siitä, millaisia kokonaisuuksia mahdollisesti syntyy meneillään olevassa kuntarakenneselvityksessä.
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän johtaja Jouni Mutanen muistutti, että on hyvin harvinaista, että kehittämishankkeita arvioidaan avoimesti ja julkisesti. Tässä suhteessa Heimo-hyvinvointipiirihanke on selkeä poikkeus.
- Hankkeen arviointi tuottaa tärkeää tietoa maakuntamme toimijoiden lisäksi muille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittäjille, Mutanen muistuttaa.
Hankkeesta saadut kokemukset vahvistavat sen, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on haasteellista, vaatii useiden vuosien määrätietoisen työskentelyn ja monien tahojen vahvan sitoutumisen.
Myös Mutanen kiitteli tuottajien kentän selkiytymistä, viidentoista kunnan ja usean kuntayhtymän sijasta palveluja tuottaa nyt neljä tahoa: Lahti, Heinola, sosiaali- ja terveysyhtymä sekä liikelaitos Oiva.
Niin Mutanen kuin moni muukin johtoryhmän jäsen muistutti, että tulevaisuuden kannalta on tärkeintä, että työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palveluprosessien kehittämiseksi jatketaan ja yhdessä kehitetyt toimintamallit jalkautetaan osaksi perustyötä. Jalkautusvaihe vaatii tukea useiden vuosien ajan.
PHSOTEY:n palvelujohtaja Pentti Lampi muistutti, että hankkeen tuloksena syntyi kuitenkin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskus. Ympäristöterveyskeskus huolehtii terveydensuojelusta sekä eläinlääkintähuollosta 11 päijäthämäläisessä kunnassa.
- Se täyttää monella mittarilla mitattuna kaikki keskeiset valtakunnalliset vaatimukset.
Johtoryhmä suositti, että jatkokehittämistä suunnitellessa hyödynnetään raportin kehittämisehdotuksia.
Henkilöstönäkökulma toteutui kohtalaisesti
Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutki, kuinka henkilöstönäkökulma on toteutunut prosessityössä. Työryhmissä toteutui, mutta tiedotus työyhteisöön takkuili.
Prosessihankkeen tavoitteena on kehittää Päijät-Hämeen keskeisimpiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kokonaisuuksiksi, jotka perustuvat organisaatioiden rajat ylittäviin palveluketjuihin. Työtä on ollut tekemässä kymmeniä työryhmiä, joissa on eri toimi-alueiden ja ammattiryhmien edustajia. Lappeenrannan teknillinen yliopisto tarkasteli "Henkilöstönäkökulman toteutuminen Päijät-Hämeen Heimo-hyvinvointipiirin prosessien uudistamisessa" -tutkimuksessa työryhmien kokoonpanoa ja sitä, millaiset edellytykset työ antoi henkilöstön näkemysten esille pääsylle. Samalla tutkittiin, kuinka työryhmien jäsenet toteuttivat tehtäväänsä kuulunutta "linkkinä" oloa oman työyhteisön ja työryhmän työskentelyn välillä.
Kysely lähetettiin 252 työntekijälle, jotka olivat mukana prosessihankkeen työryhmissä. Vastausprosentti oli 40. Kysely tehtiin huhtikuussa 2008.
Tutkimuksen tulosten mukaan työryhmiin osallistuneiden työntekijöiden osalta henkilöstönäkökulma toteutui kohtalaisesti. Motivaatio ja sitoutuminen työryhmien työhön oli olemassa samoin osallistujien välinen luottamus ja tasapuolinen kohtelu. Osallistujat kokivat, että heidän osaamistaan arvostettiin ja he saivat omia näkemyksiään esille ainakin kohtalaisesti. Työryhmien ilmapiiriä pidettiin keskustelevina, muttei kovin ideoivina. Ajan niukkuus sekä oman esimiehen ja työyhteisön tuen puute vaivasi ryhmien jäseniä.
Kun henkilöstö laajennetaan käsittämään myös työryhmiin osallistuneiden taustayhteisöt, heikkenee henkilöstönäkökulma huomattavasti. Työryhmien ohjeistuksessa esitetty työryhmän jäsenten "viestintävelvollisuus" ei toiminut. Tavoitteena oli, että työryhmän jäsen vie työryhmässä syntyneitä ajatuksia keskusteltavaksi ja kommentoitavaksi omaan työyhteisöönsä ja tuo sieltä terveiset työryhmään.
Tutkimuksessa arvioitiin prosessihankkeen tiedotusta yleensä sekä työntekijöiden omaa aktiivisuutta tiedon hankinnassa. Tieto ei tuntunut kulkevan, mutta syytä haettiin viestinnän haasteellisuudesta, hankkeen viestinnän heikkouksista ja omasta aktiivisuudesta tiedon hankkimisen suhteen. Ulkoista tiedonsaantia enemmän työntekijät arvostavat omalta esimieheltä normaaleissa työpalavereissa saatua tietoa.
Prosessihankkeen vetäjä, palvelujohtaja Pentti Lampi pitää erinomaisena, että verkostomaisesti kootut työryhmät toimivat tavoitteen mukaisesti.
- Tavoitteena oli, että työryhmissä on hyvä ammatillinen koostumus ja osallistujat tuntevat työn mielekkääksi, Pentti Lampi kommentoi.
- Suurin opetus meille tuli siitä optimistisesta ideasta, että työryhmään osallistuja toimisi tiedotuslinkkinä työryhmän ja oman työyhteisönsä välillä. Se ei toiminut eivätkä työyhteisöt sitoutuneet asiaan toivotulla tavalla, Pentti Lampi toteaa.
Myös koko henkilöstölle suunnattu tiedotus Heimo-hyvinvointipiirin tavoitteista ja prosessityöstä yleensä ei mennyt perille. Sähköisten viestintäkanavien lisäksi olisi tarvittu tehokasta esimiesviestintää.
Tutkimuksen johtopäätöksiä hyödynnetään prosessityön jatkossa ja etenkin uusien toimintamallien käyttöönotossa.
Lisätietoja antavat:
erikoistutkija Lea Hennala, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, p. 040 558 4879, lea.hennala@lut.fi sekä
palvelujohtaja, lääkintöneuvos Pentti Lampi, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, p puh. 044 440 6550, pentti.lampi@phsotey.fi
Perheneuvolat esitetään yhdistettäväksi
Heimo-hyvinvointipiirin johtoryhmä esittää Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen perheneuvolatoimintojen yhdistämistä 1.1.2009 alkaen. Asiaa selvittänyt työryhmä katsoo, että perheneuvoloiden yhdistäminen mahdollistaa toiminnan ja työjaon kehittämisen, erityisasiantuntijuuden ylläpitämisen ja resurssien taloudellisen ja tehokkaan käytön. Kasvatus- ja perheneuvonta osana peruspalveluita mahdollistaa toiminnan joustavan ohjauksen ja tukee perustasolla tehtävää työtä.
"Uusi perheneuvola" tulee Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalle nettobudjetoiduksi yksiköksi omalla sitovuustasolla. Päijät-Hämeen perheneuvolan kuntayhtymä puretaan ja sen toiminta esitetään siirrettäväksi liikkeenluovutusperiaatteella Lahden kaupungin perheneuvolatoimintaan.
Perheneuvolatoiminnan prosessien kehittäminen jatkuu sekä perheneuvolan sisäisenä toimintana että yhteistyössä muiden keskeisten lasten, nuorten ja perheiden palveluja tuottavien yhteistyökumppaneiden kanssa.
Perheneuvolamuistio kokonaisuudessaan TÄSSÄ
Ensihoidon- ja sairaankuljetuksen selvitys jatkuu
Heimo-hyvinvointipiirin asettama ensihoidon- ja sairaankuljetuksen alueellista toimintamallia pohtiva työryhmä jatkaa asian yksityiskohtien valmistelua. Johtoryhmä päätti, että alueellisen ensihoidon valmistelu siirretään syksyyn 2008, jolloin valmistelussa voidaan ottaa huomioon meneillään oleva lainsäädännön uudistus. Työryhmän ehdotuksen tulee olla valmiina tammikuun 2009 loppuun mennessä. Valmistelua jatkaa johtoryhmän asettama työryhmä, jota täydennetään ensihoidon ylilääkäri Kari Kristerillä ja Orimattilan tilaajajohtaja Päivi Pitkäsellä. Alueellisen ensihoidon malli esitellään kuntajohtajakokoukselle, johon kutsutaan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kaikkien jäsenkuntien kunnanjohtajat ja yhtymän johtaja sekä Heimo hyvinvointipiirihankkeen johtoryhmälle, mikäli hanke saa jatkorahoitusta ja johtoryhmä toimii.
Toimitilojen hallinnointi ja käytettävyys selvitetään
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sekä jäsenkuntien omistamien ja Oiva- liikelaitoksessa sosiaali- ja terveydenhuoltoon käytettävien rakennusten käyttöä, hallinnointia sekä kunnossapitoa ryhdytään selvittämään. Tavoitteena on tarkastella tämänhetkinen tilanne ja tilojen soveltuvuus strategian mukaiseen toimintaan seuraavien vuosien aikana. Samalla tutkitaan mahdollisuutta muodostaa terveydenhuollon kiinteistöistä oma liikelaitos tai yhtiö joko yhdessä tai erikseen Oiva liikelaitoksen kanssa.
Hanna Tommola vanhusten palvelulinjajohtajaksi
VTM Hanna Tommola jatkaa Vanhusten palvelulinjajohtajana Tarja Rautsialan siirryttyä muihin tehtäviin. Tommola toimii PHKS:n päivystyspoliklinikalla sairaanhoitajana ja valmistui keväällä 2008 Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi.
Hanna Tommolan tavoittaa sähköpostitse osoitteesta joka on muotoa etunimi.sukunimi@phsotey ja puhelimitse numerosta 040-7094140.
Kuntayhtymän johtaja Jouni Mutanen:
Lahden asiantuntemuksesta hyötyä koko maakunnalle
Päijät-Hämeen kunnat pohtivat erikseen ja yhdessä erilaisia kuntaliitosmahdollisuuksia, joita harkittaessa kiinnitetään paljon huomiota alueen kilpailukyvyn vahvistamiseen ja palvelujen tehostamiseen. Erityisen suuria kehittämis- ja tehostamistarpeita kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Päädytäänpä kuntaliitosasioissa mihin ratkaisuihin tahansa, palvelutuotannon tehostaminen vaatii aina myös uusia ja nykyistä kehittyneempiä palveluprosesseja ja toimintatapoja. Siksi kaikkien kuntien kannattaa olla mukana kehittämistyössä. Yhteisiä malleja kehittävä työ luo luottamusta ja pohjaa muillekin neuvotteluille.
Päijät-Hämeen ulkopuolelta tulleena Jouni Mutanen antaa tunnustusta sille, miten pitkälle täällä on jo päästy.
- Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut 15 kunnan alueelta on saatu keskitettyä neljälle tuottajaorganisaatiolle, kun suurimmassa osassa maata vasta etsitään tällaisia ratkaisuja. Tämä antaa erinomaisen pohjan toimintatapojen kehittämiseen ja resurssien järkevämpään ja tehokkaampaan käyttöön, Mutanen kiittelee.
- Kehittämistyö on eduksi mahdollisissa kuntaliitostilanteissakin. "Työkalupakissa" on tuolloin jo valmiina tehokkaita palveluprosesseja ja toimintatapoja, joiden avulla voidaan nopeasti hakea tehoa palveluiden tuottamiseen, hyvän laadun varmistamiseen sekä ennaltaehkäisevään sosiaali- ja terveystyöhön.
Oman haasteensa työhön tuo tilaaja-tuottaja - malli ja varsinkin kuntien toivomus omistajaohjausroolin vahvistumisesta.
- Oman työni painopisteitä on luottamuksen rakentaminen. Huolehdin siitä, että piirin ja omistajakuntien välinen vuoropuhelu toimii ja tieto kulkee. Merkittävänä haasteena on tiedonkulku piirin ja kuntien luottamushenkilöiden välillä. Kehittämistyö ja palvelujärjestelmän uudistamista koskevat ratkaisut vaativat luottamushenkilöjohdon vahvaa tukea, Jouni Mutanen muistuttaa.
- Alueen kunnat ja peruspalvelukeskukset ovat tehneet hyvää työtä. Maakunnan keskuskaupunki Lahti on hyvä esimerkki perustason terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittäjänä. Lahti on suurten kaupunkien joukossa edelläkävijä laitoshoidon käytön vähentämisessä. Meillä on Heimo-hankkeessa Lahdelta ja muiltakin kunnilta paljon opittavaa. Haluamme yhteistyössä kehittää toimintamalleja niin, että ne linkittyvät luontevasti Lahden, Heinolan ja peruspalvelukeskusten prosesseihin.
Ympäristöterveyskeskuksessa tapahtuu
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskus aloitti toimintansa vuodenvaihteessa. Tuolloin Asikkala, Padasjoki, Hollola, Kärkölä, Hämeenkoski, Nastola, Orimattila, Artjärvi, Myrskylä ja Pukkila siirsivät terveydensuojelun ja eläinlääkintähuollon kuntayhtymän järjestettäviksi. Sysmä on mukana eläinlääkintähuollon osalta ja vuoden 2008 alusta myös terveydensuojelun osalta. Ympäristöterveyskeskuksen kuntien väestömäärä on noin 80 000.
Palvelujen saatavuuden varmistaminen
Terveydensuojelussa toiminta on organisoitu yli kunta- ja yksikkörajojen kahteen terveydensuojeluyksikköön. Palvelujen tarjontaa on näin pyritty tasaamaan. Palvelut järjestetään lähi-, alue- ja keskitettyinä palveluina. Lähipalvelujen saatavuus on säilynyt entisellään. Henkilöstön erikoistumisen myötä alueellisesti annettavia palveluja on lisätty. Keskitettyjen palvelujen toteuttamisen järjestelyt ovat käynnissä.
Eläinlääkintähuollossa suurimmat muutokset viedään läpi seuraavan kahden vuoden aikana. Tänä vuonna on valmisteltu maakunnallista päivystysuudistusta. Sen ohella lakisääteiset virkatehtävät on jaettu kunnaneläinlääkäreille.
Eläinlääkintähuollossa palvelujen saatavuudessa ei ole tapahtunut muutoksia. Tämän vahvistaa myös asiakaspalautteen analyysi.
Ympäristöterveyskeskuksen henkilökunnan erikoistumisella on mahdollista hyödyntää yhä paremmin koko keskuksen asiantuntemusta. Tämä takaa laadukkaampia ja tasaisesti annettuja palveluja koko toiminta-alueella. Toiminta pidetään kustannustehokkaana.