PienennäSuurenna

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ

ETUSIVU YHTYM HENKILST PTKSENTEKO TALOUS TILASTOT LOMAKKEET YHTEYSTIEDOT PHSOTEY Facebookissa PHSOTEY Twitteriss PHSOTEY YouTubessa

 

LASTENVALVOJA


Lastenvalvojan palvelut (isyyden selvittäminen sekä lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevien sopimusten valmistelu ja vahvistaminen) hoidetaan seudullisessa perheoikeudellisessa yksikössä Lahdessa. Seudullinen perheoikeudellinen yksikkö kuuluu Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan organisaatioon.

Seudullisen perheoikeudellisen yksikön yhteystiedot:
Lahden sosiaali- ja terveystoimiala
Perheoikeudellinen yksikkö
PL 116 (Vapaudenkatu 23 A)
15101 Lahti

Toimisto avoinna:
ma - pe 9 - 12 ja 13 - 15

Ajanvaraus sekä neuvonta ja ohjaus asiakkaana olevan perheen nuorimman lapsen sukunimen mukaan.
Puh. 044 416 3776  (A - J)
Puh. 044 416 3688 (K - M)
Puh. 044 416 3689 (N - R)
Puh. 044 416 3727 (S - Ö)

Puhelinaika ma - to klo 11 – 12

Johtava lastenvalvoja
Puh. 044 416 3725

Isyyden selvittäminen
Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isä voi vapaaehtoisesti tunnustaa isyytensä henkilökohtaisesti lastenvalvojan luona. Tunnustamista varten on sekä äidin että isän käytävä lastenvalvojan luona. Molempien osapuolien on todistettava henkilöllisyytensä.

Kun lapsen isä on tunnustanut isyytensä, lastenvalvoja lähettää tunnustamislausuman maistraattiin tuomarin hyväksyttäväksi, jonka jälkeen isän ja lapsen sukulaisuussuhde on vahvistettu. Sen perusteella lapsella on oikeus saada elatusta. Lapsi saa myös perintöoikeuden isänsä ja isän puoleisten sukulaistensa jälkeen ja heillä on myös perintöoikeus lapsen jälkeen. Isyyden vahvistamisen jälkeen vanhemmat voivat sopia siitä, että huolto kuuluu molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin isälle. Sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja.

Lapsi saa kasteessa tai rekisteriin ilmoitettaessa jommankumman vanhemman sukunimen valinnan mukaan. Mikäli sukunimeä ei lainkaan ilmoiteta, lapsi saa äidin nimen. Isän sukunimen voi lapselle antaa kasteen yhteydessä tai rekisteri-ilmoitusvaiheessa, jos isyys on tunnustamisella vahvistettu.

Mikäli isä ei vapaaehtoisesti tunnusta lasta, isyys voidaan vahvistaa oikeusteitse äidin niin halutessa. Tällöin äidin tulee ottaa yhteys lastenvalvojaan, joka huolehtii kanteen ajamisesta käräjäoikeudessa.

Jollei äiti halua isyyttä selvitettävän, hänen pitää antaa tästä kirjallinen vastustamislausuma lastenvalvojan luona.

Ero lapsiperheessä

Lapsiperheen eroprosessissa keskeisimpiä käytännössä hoidettavia asioita ovat parisuhteesta päättäminen, lasten asioiden järjestäminen sekä omaisuuden jakaminen. Erotilanteessa vanhemmat voivat sopia lasta koskevista asioista lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja avustaa vanhempia sopimusten laatimisessa ja antaa tarvittavaa tietoa.

Sopimisen alaisia asioita ovat:
-lapsen huoltajuus
-lapsen asuminen
-lapsen oikeus tavata toista vanhempaa
-lapsen elatus

Lapsen huolto ja tapaamisoikeus

Huolto

Lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään, ovat kumpikin lapsensa huoltajia. Jos vanhemmat eivät lapsen syntyessä ole avioliitossa keskenään, on äiti lapsensa huoltaja. Isyyden vahvistamisen jälkeen vanhemmat voivat kuitenkin sopia siitä, että huolto kuuluu molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin isälle. Sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja.

Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen huollosta ja tapaamisoikeudesta, asiasta päättää käräjäoikeus

Tapaamisoikeus
Eron yhteydessä vanhemmat sopivat, miten lapsen oikeus tavata muualla asuvaa vanhempaansa toteutuu, kun vanhemmat asuvat erillään. Mikäli sopimukseen ei päästä, asia voidaan viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Elatus
Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Se käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Kumpikin vanhempi osallistuu lapsen elatukseen kykynsä mukaan.

Elatusapua maksaa se vanhempi, joka ei asu lapsen luona. Lastenvalvoja vahvistaa lapsen edun mukaisen, vanhempien keskinäisen elatussopimuksen. Ellei sopimukseen päästä, lapsen kanssa asuvan huoltajan on haettava elatusmaksua käräjäoikeuden kautta.

Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa.
Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan.

Vahvistetun elatusavun määrä ja sen suorittamistapaa voidaan myös muuttaa sopimuksella tai tuomiolla. Muuttamisen edellytyksenä on, että niissä olosuhteissa, joiden perusteella elatusapu on vahvistettu, on tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena.

Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusapuerän maksamisen, on lapsella oikeus saada elatustukea. Elatustuen maksamista koskevan hakemuksen voi tehdä asuinkunnan sosiaalitoimistossa. Lapselle suoritettu tuki voidaan periä elatusvelvolliselta takaisin. Elatustukeen voi syntyä oikeus myös elatusvelvollisen maksukyvyttömyyden perusteella.

Elatustuki siirtyi Kelan hoidettavaksi 1.4.2009

Elatustuen myöntäminen ja maksaminen sekä elatusapujen perintä siirtyivät Kansaneläkelaitokselle (KELA) huhtikuun alussa 2009. Asiakkailta siirto ei vaadi toimenpiteitä, sillä KELA jatkaa tuen maksua automaattisesti. Uudet elatustuen hakijat voivat asioida huhtikuusta alkaen missä tahansa KELAn toimistossa.

KELA lähettää kaikille elatusvelvollisille kirjeen elatustukitietojen siirtojen jälkeen huhtikuun loppupuolella. Kirjeessä kerrotaan tilinumero, jonne suoritukset tulee jatkossa maksaa sekä viitenumero, jota maksettaessa tulee käyttää, jotta KELA osaa kohdistaa suoritukset oikeaan velkaan. Jos velkaa peritään jo ulosoton kautta, kirjeellä tiedotetaan lainmuutoksesta ja siirrosta.

 

Sivu pivitetty: 17.12.2013