SYTYKETTÄ UUSIKUNTA -KESKUSTELUUN - SOTE-YHTYMÄÄ TARVITAAN EDELLEEN

21.06.2010

Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys valmistui kesäkuun alussa. Selvittäjä Osmo Soininvaara ehdottaa yhdeksän kunnan yhdistämistä 1.1.2013. UusiKunta-hanke on ollut ainutlaatuinen muihin kuntaliitoshankkeisiin verrattuna mm. sikäli, että siinä on selvitetty myös maakunnallisten kuntayhtymien asemaa.

Monien kuntaliitoshankkeen puhemiesten tavoitteena oli alun perin koko maakunnan kokoisen kunnan perustaminen. Tällaisessa kunnassa maakunnallisten kuntayhtymien purkaminen olisi perusteltua. Kuntaselvityshankkeen ulkopuolelle jäi kuitenkin monia Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin jäsenkuntia. Tämä ei johtanut siihen, että olisi pohdittu, onko alkuperäinen tavoite näiden kuntayhtymien purkamisesta ja tehtävien antamisesta uudelle kunnalle mielekäs.

Kuntayhtymien purkamista perusteltiin alun perin myös sillä, että näin saadaan merkittäviä säästöjä. Myös selvittäjä Osmo Soininvaara ja häntä avustanut Markku Lehto näyttivät työtään aloittaessaan ajattelevan samalla tavoin. Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista, että Osmo Soininvaara toteaa selvitysraportissaan sosiaali- ja terveyspalveluista mm. seuraavaa: ”Koska toiminta on näin edullista, siinä ei ole saavutettavissa enää merkittäviä säästöjä. Pikemminkin hyötyjä on etsittävä palvelujen laadun paranemisesta erityisesti niissä uuden kunnan osissa, joissa kunnallistalouden ahdinko on nyt painanut palvelutason kovin alas.”

Maakunnallisten kuntayhtymien aseman muuttaminen näytti kuuluvan niihin asioihin, jotka oli jo ennen selvitystyötä ”lyöty lukkoon”. Näitä asioita oli ylivoimaista saada selvitystyön kuluessa ennakkoluulottoman keskustelun piiriin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon selvittäjä Markku Lehdolle on syytä antaa tunnustusta siitä, että hän omassa raportissaan nostaa esille Päijät-Hämeessä vastikään toteutetun toimintojen uudelleen organisoinnin. Hän esittää tämän havainnon pohjalta tärkeän johtopäätöksen: ”On pelättävissä, että laaja-alainen uudelleenorganisointi aiheuttaa usean vuoden ajan tuottavuustappiota ja värittää koko hanketta kielteisesti kansalaisten silmissä.” Olen tästä asiasta täsmälleen samaa mieltä Markku Lehdon kanssa. Alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteet uudistettiin perusteellisesti vuoden 2007 alusta. Muutokseen liittyi vahva panostus kehitystyöhön. Muutokset ja kehittämishankkeet ovat olleet niin mittavia ja vaativia, että mielestäni on ehdottomasti vältettävä lähivuosina hallitsemattomia organisaation myllerryksiä.

Osmo Soininvaaran liitosehdotus täyttää vain puolittain sen reunaehdon, että laaja-alaisia uudelleenorganisointeja on syytä välttää. Muutokset olisivat melko vähäisiä Oiva-kuntien sekä Lahden ja Heinolan sosiaali- ja terveystoimialojen näkökulmasta. Peruspalvelukeskus Oiva jatkaisi edelleen toimintaansa liikelaitoksena. Lahden sosiaali- ja terveystoimialaan yhdistettäisiin Nastolan palvelut ja Heinolan peruspalveluihin Hartolan palvelut. Lahden ja Heinolan yksiköt olisivat tulevaisuudessa joko liikelaitoksia tai taseyksiköitä.

Kuntajakoselvityksen suuri muutos koskisi sosiaali- ja terveysyhtymän purkamista ja toimintojen uudelleen järjestämistä. Väitän, ettei tämän muutoksen vaikeutta ja sen väistämättä aiheuttamia tuottavuustappioita ole riittävästi ymmärretty.

Osmo Soininvaaran ehdotuksessa lähdetään siitä, että erikoissairaanhoitolain tarkoittama erikoissairaanhoito siirretään UudenKunnan tuotettavaksi. UusiKunta tarjoaisi erikoissairaanhoidon palveluja myös niille nykyisille sosiaali- ja terveysyhtymän kunnille, jotka eivät ole mukana yhdistymishankkeessa. Tällainen vastuukuntamalli ei ole voimassa olevan lain mukainen, vaan se vaatii lainsäädännön muuttamista.

Lainsäädännön muuttaminen siten, että vastuukunta vastaa sairaanhoitopiirille kuuluvasta erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta ja palvelujärjestelmän yhteensovittamisesta, on vaikeaa ja monimutkaista. On epävarmaa, toteutuuko tällainen lakihanke. Siinäkin tapauksessa, että lainsäädäntöä muutettaisiin ja vastuukuntamalli tulisi mahdolliseksi, lakireformin läpivienti vie paljon aikaa.

Lainsäädännön mahdollisen muuttamisen jälkeen olisi todennäköisesti toteutettava työläs UudenKunnan ja ulkopuolisten kuntien välinen omaisuusselvitys, joka voi maksaa miljoonia euroja UudelleKunnalle. Vielä suurempi savotta olisi suunnitella ja toteuttaa toiminnalliset ja henkilöstöä koskevat järjestelyt. Yhdistymisjärjestelyn ulkopuolisten Aava-kuntien olisi perustettava lainsäädännön vaatima yhteistoiminta-alue ja uusi organisaatio sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä varten. Sosiaali- ja terveysyhtymän henkilöstö olisi ”jaettava” UudenKunnan yksikkönä jatkavan keskussairaalan, UuteenKuntaan mahdollisesti liittyvien Nastolan ja Hartolan alueilla toimivien peruspalveluyksiköiden, uuden yhteistoiminta-alueen perustavien Aava-kuntien sekä ympäristöterveyskeskuksen kesken. Etenkin tukipalvelutehtävissä ja usean eri kunnan alueella työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sijoittaminen ”oikeaan” organisaatioon olisi kova urakka.

Edessä oleva revohka olisi pitkä ja raskas sekä veisi voimavaroja varsinaiselta asiakaspalvelulta ja toiminnan kehittämiseltä. Henkilöstön kannalta se olisi kohtuuton. Vain joitakin vuosia sitten samat ihmiset siirtyivät yli kymmenestä kuntaorganisaatiosta sosiaali- ja terveysyhtymään. He ovat rakentaneet uutta toiminnallista kokonaisuutta ja osallistuneet kehittämistyöhön tehden pitkää työpäivää. Nyt kun tuloksia alkaa tulla, työntekijät jaettaisiin usean organisaation kesken ja edessä olisivat organisaatiomuutosten jälkeiset kitkatekijät.

Toivon, että tämä asia ajatellaan vielä kerran huolellisesti läpi. Jos UusiKunta syntyy, huomattavasti järkevämpi malli olisi rakentaa maakunnallisesti mahdollisimman yhtenäinen kokonaisuus.

Ehdotan yhden tilaajan ja kolmen palvelujen tuottajan mallia. UusiKunta ja muut kunnat perustaisivat yhteisen sosiaali- ja terveyslautakunnan, joka toimisi palvelujen tilaajana. ”Peruspalvelukeskus Lahti” vastaisi UudenKunnan ydinalueen peruspalveluista ja Peruspalvelukeskus Oiva, kuten tähänkin saakka, Hollolan ja seudun muiden pitäjien peruspalveluista. Sosiaali- ja terveysyhtymä säilytettäisiin yhteistoimintaorganisaationa siten, että sen päätöksentekoa yksinkertaistettaisiin ja muutettaisiin vastaamaan paremmin tuotanto-organisaation tarpeita. Yhtymän keskussairaala tuottaisi edelleen alueen erikoissairaanhoitopalvelut. Peruspalvelukeskus Aavan aluetta olisi maantieteellisen yhtenäisyyden ja erityisesti Heinolan, Hartolan ja Sysmän palvelujen tiiviimmän järjestämisen vuoksi perusteltua laajentaa Heinolan alueelle. UusiKunta ostaisi Aavalta omien kaupunginosiensa asukkaille peruspalveluja. Yhdistymishankkeen ulkopuoliset kunnat ostaisivat samoin Aavalta palveluja asukkailleen. Ympäristöterveyskeskuksen toimialue olisi järkevää laajentaa myös Lahteen ja Heinolaan. Oheisessa linkissä on esitetty kuvan muodossa ehdottamani malli.

Malli on helppo toteuttaa. Monimutkaisten hallinnollisten uudelleenorganisointien sijasta voidaan keskittyä ydinasiaan: hyvään asiakaspalveluun, tehdyn kehittämistyön tulosten varmistamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Mallin etuna on lisäksi se, että se toimii siitä riippumatta, tuleeko mahdollisesta liitoksesta laaja tai suppea.

Jouni Mutanen
kuntayhtymän johtaja