PienennäSuurenna

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ

ETUSIVU YHTYMÄ HENKILÖSTÖ PÄÄTÖKSENTEKO TALOUS TILASTOT LOMAKKEET YHTEYSTIEDOT PHSOTEY Facebookissa PHSOTEY Twitterissä PHSOTEY YouTubessa

 

TULOSRYHMÄN JOHTAJAN KATSAUS

Pentti Lampi
ympäristöterveyskeskuksen johtaja

Terveellisen ja turvallisen ravinnon merkitys kasvaa

Kansainväliset ruuan raaka-aineiden ja valmistuotteiden markkinat asettavat lisääntyviä vaatimuksia alkuperätiedoille ja turvalliselle toimitusketjulle. Kuluttajat ovat myös aikaisempaa tietoisempia muun muassa ravinnon lisäaineiden mahdollisista haitoista. Terveydelle haitallisten kemikaalien vaikutuksista kertyy myös kaiken aikaa lisää tutkittua tietoa. Ympäristöterveyskeskus on keskeinen paikallinen toimija valvoessaan osaltaan säännösten mukaista toimintaa tällä toimintasektorilla.

Ruuan lisäaineista ja ruokaan lisättävistä muista aineista valitsee erilaisia näkemyksiä, jotka heijastuvat myös julkisessa keskustelussa. Sitä käytäessä on hyvä tiedostaa muutamia keskeisinä taustatietoja.

Lisäaineet hyväksytään käyttöön lääkkeiden ja torjunta-aineiden tavoin. Siten niistä on olemassa yleensä kansainvälisesti suoritettu riskinarviointi ja toksikologiset tiedot. Elintarviketeollisuuden käyttöön on hyväksytty noin 350 lisäainetta, joille kullekin on määritelty yksiselitteinen E –koodi. Hyväksyttyjä elintarvikevärejä on runsaat 40, makeutusaineita toistakymmentä, säilöntäaineita 45 ja muita lisäaineita yli 200. Näihin muihin lisäaineisiin luetaan monia erilaisia aineita kuten elimistössä normaalistikin esiintyvät fosfaatit ja karbonaatit sekä muun muassa etikkahappo, mausteet ja vitamiinit. Osa lisäaineista on luonnonaineita ja osa synteettisesti valmistettuja luontaisen kaltaisia aineita ja osa luonnossa esiintymättömiä synteettisiä aineita.

Viimeisimmän laajan lisäaineiden saannin arvioinnin mukaan se ei ole aikuisväestössämme kansanterveydellinen ongelma. Riskirajan ylittävien henkilöiden määrä on hyvin pieni ja he ovat henkilöitä, jotka käyttävät runsaasti ja yksipuolisesti yhtä tuotetta. On todettu, että väestötasolla useimpien lisäaineiden saanti on vain prosentin murto-osa hyväksyttävästä päiväsaannista. Enitenkin saaduilla bentsoehapolla ja nitriitillä se on noin kymmenesosa hyväksyttävästä päiväsaannista. Nämä säilöntäaineina käytettävät lisäaineet arvioitiin tässä selvityksessä kuitenkin ongelmallisiksi, koska niitä sisältäviä tuotteita käyttävät eräät kuluttajaryhmät saattoivat ylittää hyväksyttävän päiväsaannin 1-1,5-kertaisesti. On hyvä kuitenkin tietää, että näitä molempia lisäaineita on elintarvikkeissa luontaisestikin.

Elintarvikkeisiin lisätään aineita myös terveellisyyden parantamiseksi. Perusteellisen pohdinnan jälkeen elintarvikkeisiin on lisätty eräitä vitamiineja, kuten A- ja D-vitamiineja sekä hivenaineita, esimerkiksi jodia. Maaperän seleeniniukkuuden takia lannoitteisiin on lisätty seleeniä. Toisaalta kontrolloimaton käyttö joissakin terveystuotteissa on aiheuttanut muun muassa B6 – vitamiinin liikasaantia.

Edellä on mainittu joitakin elintarvikkeiden lisäaineita, joiden hyväksyttävät päiväsaannit voivat lievästi ylittyä joissakin väestöryhmissä. Turvallisuusmarginaalien takia se ei vielä merkitse terveysvaikutusten ilmaantumista. Väestötasolta tarkasteltuna ongelmallisin aine on ruokasuola, joka ei sokerin tavoin ole lainsäädännöllisesti lisäaine.  Näyttö sen sydän- ja verisuonisairauksia aiheuttavista ominaisuuksista on selkeä. Myös viitteitä siitä, että se voi lisätä suolistosyöpien riskiä, on olemassa.

Ympäristöterveyskeskuksen tasapainoinen kehitys jatkui

Ympäristöterveyskeskuksen toiminta toteutui pääpiirteissään suunnitelmien mukaisesti. Terveydensuojelussa palvelutuotanto toteutui kuitenkin kaikkien suoritelajien osalta talousarviossa suunniteltua pienempänä. Tähän vaikutti se, että talousarvion henkilöstömenojen rajoittamiseksi toimittiin 27 viikkoa ilman terveystarkastajien sijaisia. Tuotantomääriin vaikutti myös elintarvikelain muutoksen ennakkoneuvontaa vähentävä vaikutus. Osaamiskeskusten keskinäisellä yhteistyöllä ja hyvällä koordinaatiolla kyettiin voimavarat kohdentamaan resurssivajeen vaatimalla tavalla. Eläinlääkintähuollossa tilakäyntien määrä oli selvästi talousarviossa suunniteltua suurempi liittyen eläinten kuluneen vuoden sairaustilanteeseen. Suureläinkäyntien määrä voi tulevinakin vuosina vaihdella. Pieneläinkäyntien määrän kasvu hidastunee edelleen.

Talouden seurannassa havaittua alijäämän uhkaa pystyttiin merkittävästi rajoittamaan onnistuneella tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelmalla. Sen positiivisella katevaikutuksella kyettiin leikkaamaan huomattava osa vielä alkusyksystä ennustetusta alijäämästä. Tilikauden tulosta voi perustellusti pitää vähintään tyydyttävänä. Tämä merkittävä saavutus on osoitus ympäristöterveyskeskuksen esimiesten ja henkilöstön korkeasta ammattitaidosta ja hyvästä sitoutumisesta tavoitteisiin.

Rohkeasti tulevaisuuteen

Maassamme valmistellaan sekä kunta- että palvelurakenteiden uudistamista. Lopputulos ei vielä ole tiedossa. Ympäristöterveyskeskus on kuitenkin jo nykyisellään riittävän suuri ja vahva osaamiskeskittymä, jonka palvelukyky on hyvä. Heinolan kaupungin liittyminen ympäristöterveyskeskuksen jäsenkunnaksi vuoden 2013 alusta lukien vahvistaa toimintayksikköämme edelleen.

Terveellisen ja turvallisen asuin- ja toimintaympäristön merkitys kasvaa kaiken aikaa. Se on kannustava lähtökohta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskuksen dynaamiselle kehittämiselle.

Sivu päivitetty: 17.05.2013